Annimari Korte on Vuoden Positiivisin Suomalainen 2020

”Kun tekee kaikkensa unelmiensa eteen eikä luovuta, kaikki on mahdollista”

Positiivarit Oy:n ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2020 kaikkien aikojen nopeimman suomalaisen aitajuoksijan, vaikeuksista positiivisuudellaan yli ponnistaneen Annimari Kortteen, 32. Raadin mukaan Annimari on sitkeä esikuva, joka uskoo itseensä ja löytää hyvää myös elämän haasteista.

Vuosia kestäneet vastoinkäymiset, varsinkin terveysongelmat ja loukkaantumiset sekä niistä selviytyminen, ovat opettaneet Annimari Kortetta ajattelemaan positiivisesti. Tärkein oppi urheilu-uralta onkin ”älä koskaan luovuta”.

Jouduin lopettamaan urheilun viideksi vuodeksi. Kun aloin harjoitella uudestaan, ei kukaan uskonut, että minusta tulisi vielä Suomen kaikkien aikojen nopein aitajuoksija. Kaikista esteistä huolimatta jaksoin ajatella positiivisesti ja uskoa itseeni enkä luovuttanut. Olen saanut uuden mahdollisuuden toteuttaa unelmiani. Siksi löydän positiivista kaikesta, hän kertoo.

Haasteelliset vuodet Annimari Korte on kiteyttänyt mottoonsa: ”If you tell me it’s impossible, I will show you a miracle” eli ”jos kerrot minulle, että se on mahdotonta, näytän sinulle ihmeen”. Kun ihminen tekee kaikkensa unelmiensa eteen eikä luovuta, kaikki on mahdollista.

Positiivista asennetta voi harjoitella

Ystävät ja läheiset kertovat, että Annimari on aina iloinen ja löytää mahdollisuuksia kaikesta.

– Isäni mielestä olen lapsena humpsahtanut positiivisuuspataan, ehkä simaämpäriin, ja siksi positiivisuuteni on pysyvää. Katson asioita kokonaisuutena ja vaikeastikin toteutettavat asiat selviävät positiivisesti ajatellen. Läheisteni mielestä positiivisuutta on myös taitoni kohdata ihmisiä välittömällä ja iloisella asenteella, Annimari Korte pohtii.

Hänen mielestään positiivinen asenne on valinta, jota voi harjoitella samalla lailla kuin urheilussa henkistä puolta.

Monet asiat voi valita nähdä positiivisesti. Kun talvella 2019 reväytin takareiteni, ajattelin, että se tekee minusta vahvemman tavoitteessani rikkoa kesällä 13 sekuntia. Siihen vain minä ja valmentajani uskoimme. Päädyin alittamaan 13 sekuntia sekä rikkomaan Suomen ennätyksen.

”Positiivisuus on voimavara, joka tekee elämästä parempaa”

Annimari Kortteelle positiivisuus on voimavara, joka tekee elämästä parempaa. Siksi hän kannustaa muitakin ajattelemaan positiivisesti.

Hymy saa usein muutkin hyvälle tuulelle. Myös pieni ele, kuten kehu, voi tuoda paljon iloa ja positiivisuutta muiden elämään. Positiivisuus auttaa myös uskomaan unelmiin ja helpottaa niiden tavoittelemista, hän muistuttaa.

Mahdollisuus auttaa muita antaa Kortteelle lisää voimia ja motivaatiota. Hän on voinut urheilussa menestymisensä ansiosta jakaa kokemuksiaan vaikeuksista ja sairastumisista selviytymisestä ja siten inspiroida ja motivoida ihmisiä heidän vaikeuksissaan.

Annimari Korte lyhyesti:

Syntynyt 8.4.1988 Kirkkonummella
Asuu Helsingissä
Koulutus: Urheilujournalismin ja medialain maisteri
Työ: 100 metrin aitajuoksija
Saavutuksia: 100 m aitajuoksun Suomen ennätys 12,72 ja Suomen mestaruuden voitto Kalevan kisojen ennätyksellä 12,79.

Lisätietoja ja mediamateriaalit: http://vps.positiivarit.fi

Haastattelupyynnöt: Tuottaja Riikka Töytäri, riikka@thisway.fi, p. 040 582 1949

Suomen Positiivisin Suomalainen -valinnan kriteerit:

hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta.
hänen saavutuksensa ovat merkittäviä.
hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen.
hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa.
· hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin.

Valinnan taustaa:

Palkinto on jaettu vuodesta 1993, joten tänä vuonna kunniamaininta jaetaan jo 28. kerran. Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry yhteistyössä valitsevat vuosittain Vuoden Positiivisimman Suomalaisen. Valinnan tarkoituksena on korostaa positiivisuuden merkitystä voimavarana alati muuttuvassa maailmassa ja tuoda esiin sitä, että positiivisella asenteella voi saavuttaa tavoitteensa ja selvitä vastoinkäymisistä. Idean isä on yrittäjä ja Positiivareiden perustaja Juhani Töytäri. Positiivisuuden elämäntyöpalkinto jaetaan satunnaisesti.

Vuosien varrella palkitut:

2019 Jorma Uotinen, 2018 Mikko ”Peltsi” Peltola, 2017 Saara Aalto, 2016 Kaj Kunnas, vuoden positiivisin ilmiö Disco K-50, 2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena. Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, Hannes Hynönen ja Minna Tervamäki.

Jorma Uotinen on Vuoden Positiivisin Suomalainen 2019

Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2019 taiteilijaprofessori Jorma Uotisen, 69. ”Minulle positiivisuus merkitsee tapaa katsoa elämää ja kykyä muuttaa näkökulmaa tarvittaessa, jos jokin menee pieleen”, hän sanoo.

”Positiivista ihmistä on helppo lähestyä”

Positiivisuutta Jorma Uotinen tarvitsi roppakaupalla jo 19-vuotiaana, jolloin hän sairastui puhe- ja liikuntakyvyn viikkokausiksi vieneeseen Guillain-Barrén oireyhtymään. Sairaus ja lääkärin antama toivo opettivat häntä katsomaan elämässä eteenpäin.

Toipumisessa oli omalla asenteella ja ahkeruudella fundamentaalinen merkitys. Positiivisuuteni on myös luonnekysymys: en jää märehtimään asioita. Kun joku asia on sanottu tai tehty, en jää siihen kiinni, vaan yritän pysyä tässä hetkessä ja katsoa eteenpäin. Vaikka olisi paha olo, sitä ei pidä levittää ympärille.

”Positiivinen ihminen on onnellinen muiden onnistumisesta”

Uotisen mukaan positiivisuus vaatii ymmärrystä, älyä, taitoa, empaattisuutta ja eläytymiskykyä. Se näkyy parhaiten kohtaamissa toisten ihmisten kanssa. Positiivista ihmistä on helppo lähestyä.

– Positiiviseen asenteeseen tarvitaan myös herkkyyttä, uskallusta ymmärtää ja intuitiota. Sitä voi opiskella keskittymällä hetkeen ja luottamalla tunteeseen. En usko ulkoa päin ohjattuun positiivisuuteen, se ei ole aitoa. Olosuhteet pitää luoda sellaisiksi, että ne sallivat positiivisuuden. Ympäristökin vaikuttaa, sillä opimme positiivista asennetta myös matkimalla.

– Tanssissa on hienoa se, kun joku onnistuu harjoituksissa ja ylittää edellisen suorituksensa, kollegat antavat aplodit. Positiivinen ihminen ei kadehdi, vaan on onnellinen onnistumisesta. Se vie koko ryhmää eteenpäin.

Positiivinen asenne on auttanut Uotista työssä ja julkisuudessa koko hänen monikymmenvuotisen uransa ajan. Hän on johtanut muun muassa Suomen Kansallisbalettia, Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmää, Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalia sekä toiminut koreografina, tanssijana ja laulajana kotimaassa ja ulkomailla sekä Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tuomarina ohjelman alusta alkaen.

Kuvateksti: Uotisen kuuluisa ”ei huono!” -lausahdus on peräisin hänen Ranskan vuosiltaan. ”Suora käännös pas mal! -huudahduksesta sai toisenlaisen painotuksen minun sanomanani. Kuulen sitä kadulla päivittäin.”

Haastattelupyynnöt: Tuottaja Riikka Töytäri, riikka@thisway.fi, p. 040 582 1949

Suomen Positiivisin Suomalainen -valinnan kriteerit:

hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta
hänen saavutuksensa ovat merkittäviä
hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen
hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa
hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin.

Valinnan taustaa:

Palkinto on jaettu vuodesta 1993, joten tänä vuonna kunniamaininta jaetaan jo 27. kerran. Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry yhteistyössä valitsevat vuosittain Vuoden Positiivisimman Suomalaisen. Valinnan tarkoituksena on korostaa positiivisuuden merkitystä voimavarana alati muuttuvassa maailmassa ja tuoda esiin sitä, että positiivisella asenteella voi saavuttaa tavoitteensa ja selvitä vastoinkäymisistä. Idean isä on yrittäjä ja Positiivareiden perustaja Juhani Töytäri. Positiivisuuden elämäntyöpalkinto jaetaan satunnaisesti.

Vuosien varrella palkitut:

2018 Mikko ”Peltsi” Peltola, 2017 Saara Aalto, 2016 Kaj Kunnas, vuoden positiivisin ilmiö Disco K-50,2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena. Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, Hannes Hynönen ja Minna Tervamäki.

Mestarivalmentaja Jukka Jalonen: ”Aitous ja luottamus tärkeitä”

Mestaruudet ovat vahvistaneet Jukka Jalosen uskoa positiivisuuden voimaan

Haastattelu tehty positiivisuusviikolla 2019

– Asioita voi katsoa kahdelta kantilta, nähdä ne positiiviset puolet ja nauttia niistä tai nähdä kaikki negatiiviset puolet. Olen kokemuksen ja kantapään kautta oppinut, että positiivisuudessa on valtavan paljon voimaa, sanoo Jukka Jalonen, joka viime keväänä jo toisen kerran valmensi Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen maailmanmestariksi. Lisäksi hänellä on tilillään yksi nuorten maailmanmestaruus.

Edellisen Jalosen valmentaman aikuisten mestaruuden jälkeen vuonna 2011 hänet valittiin Vuoden Positiivisimmaksi Pomoksi. Kuluneiden kahdeksan vuoden aikana hänen valmennusmetodinsa ovat jalostuneet, mutta samat arvot johtavat edelleen toimintaa: rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden lisäksi tärkeitä ovat luottamus, yhteistyö, arvostus ja ihmisyys.

Jalosen joukkueissa on poikkeuksellinen ilmapiiri. Positiivinen, periksiantamaton, taisteleva.

Usko positiivisuuden voimaan on vain vahvistunut Jalosen valmentajauran aikana.

– En ole sen tarkemmin miettinyt, mitä positiivisuus sanana pitää sisällään. Ainakin itse toimin paremmin, kun minua kehutaan hyvistä teoista. Olen yrittänyt viestiä tätä samaa joukkueilleni, Jalonen pohtii.

Valmentamisessa se näkyy monissa pienissä asioissa. Esimerkiksi siinä, annetaanko pelaajille negatiivista palautetta vääristä ratkaisuista kentällä vai keskitytäänkö siihen, miten valmennusjohto haluaa tilanteen seuraavalla kerralla pelattavan.

– Varsinkin pelin aikana, kun tilanne on päällä, yritän aina puhua niistä asioista, joita haluan joukkueen tekevän. Virheitä ei kannata jauhaa liikaa tai pelaajat alkavat ajatella vain niitä vääriä asioita, Jalonen sanoo.

Niin pelaajat kuin valmentajat ovat ihmisiä. Ihmiset tekevät virheitä. Jalonen myöntää, että pelin tiimellyksessä hänenkin on välillä keskityttävä pitääkseen ajatukset – ja etenkin suusta ulos tulevat viestit – positiivisina.

– Ei se aina itsestään tule. Välillä sen eteen on tehtävä töitä. En usko, että positiivisuudesta koskaan tulee täysin automaattista. Kun tunteet ovat pinnassa, ne joskus saavat liian ison vallan ja alkavat viedä järkeä. Se tarttuu nopeasti pelaajiin. Joukkue on aina valmentajansa näköinen.

Mistään ammatillisesta roolista ei Jukka Jalosen kohdalla kuitenkaan ole kyse. Pikemminkin ajan ja kokemuksen myötä opitusta ajattelutavasta.

– Tuntuisi aika vaikealta, jos positiivinen asenne olisi vain rooli, jonka ylläpitoon täytyy koko ajan keskittyä. En ole itsekään ollut alun perin mikään yltiöpositiivinen, mutta ihminen kasvaa ja kehittyy. Nykyisin se on jo normaaliin arkeen liittyvä asenne ja ajattelutapa.

Aitous ja luottamus tärkeitä

Jukka Jalosen ominaisuuksista puhuttaessa esiin nousevat nopeasti hänen ihmisjohtajan kykynsä. Jalonen on aidosti kiinnostunut jokaisesta pelaajasta, hänen persoonastaan, arvoistaan ja ajattelutavoistaan.

– Olen aika hyvin oppinut tuntemaan ihmisiä. Minulle on tärkeää, että kaikki voivat olla aidosti omanlaisiaan. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä aitous ja luottamus ovat kaiken perusta, Jukka Jalonen huomauttaa.

Avoin kommunikointi joukkueen sisällä on tärkeää. Luottamuksen ja välittämisen tunne saa pelaajat sitoutumaan, tuomaan parhaan osaamisensa esiin, antamaan kaikkensa toinen toisilleen. Kerta toisensa jälkeen.

Jukka Jalosen joukkueet pelaavat yhteistyön jääkiekkoa. Ilman sitä Suomi tuskin olisi juhlinut mestaruutta Bratislavan illassa keväällä 2019.

– Hyvä ilmapiiri lähti syntymään marraskuun Karjala-turnauksessa. Mestarijoukkueesta siellä oli mukana jo kymmenkunta pelaajaa. Hyvä startti oli ehdottoman tärkeä, sillä ilmapiiriä on matkan varrella vaikea muuttaa, Jukka Jalonen arvioi.

Kaikki Jalosen valmentamat mestarijoukkueet ovat erilaisia. Ainakin yksi asia niitä kuitenkin yhdistää.

– Huippujoukkueesta nousee aina joku esiin. Vuonna 2011 se oli Koivun Mikko, joka sai muut mukaan ja uskomaan. Tällä kertaa mestaruus oli enemmän kollektiivijuttu, mutta tärkeillä hetkillä esimerkiksi Marko Anttila, Kevin Lankinen ja Kaapo Kakko nousivat esiin ja johdattivat muuta joukkuetta yli vaikeiden hetkien.

Turun alueen vuoden positiivisimman tittelit jaettiin neljälle yhteisön valopilkulle

Turun Positiivareiden tuomaristo on jälleen valinnut alueen positiivisimmat, joiden innostuminen, yhteistyö ja avoimuus muita kohtaan hehkuvat hyvää ympärilleen. Tänä vuonna Turun seudulta löytyi niin paljon positiivista virettä, että turkulaisen lisäksi Positiivareiden tuomaristo päätti nimetä myös vuoden positiivisimman raisiolaisen, naantalilaisen sekä rymättyläläisen.

Positiivarit korostavat valinnoissaan, että positiiviset henkilöt auttavat muita onnistumaan, ovat innostuneita, palveluhenkisiä sekä pitkäjänteisiä. Tänä vuonna kunniakkaan positiivisuustittelin saivat: yrittäjä Mikko Hietala Turusta, yrittäjä ja kuntapoliitikko Ari Leinonen Raisiosta, toimitusjohtaja Tiina Tunturi Naantalista sekä kyläaktiivi Tuulamaria Kangaslampi Rymättylästä.

Vuoden positiivisin turkulainen: Yrittäjä, kondiittori Mikko Hietala, MBakery

Mikko Hietala on erinomainen esimerkki innovatiivisesta ja rohkeasta yrittäjästä, joka on raivannut oman polkunsa alalle, joka on ollut Suomessa melko perinteinen ja hitaasti uudistuva.

Hietala on työskennellyt ahkerasti menestyksensä eteen ja on kohdannut nousukiidossa olevan uransa aikana myös vaikeita asioita. Hietala on kertonut avoimesti yrittäjän elämään liittyvistä haasteista sekä omasta taistelustaan syöpää vastaan. Avoimuus tekee hänen menestystarinastaan inhimillisen ja helposti lähestyttävän. Hietala on säilyttänyt aina positiivisen asenteensa ja myös hulvattoman huumorintajunsa.

Hietala on ihmisenä aito, lämmin ja helposti innostuva. Turkulaisen ruokakulttuurin kehittäminen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa on hänelle tärkeä asia ja hän suhtautuu kannustavasti muihin alan yrittäjiin ja iloitsee avoimesti muiden onnistumisista.

Hyvä asiakaspalvelu on Hietalalle kunnia-asia ja asiakkaiden kanssa hän on oma hauska ja teeskentelemätön itsensä. Sama linja näkyy myös koko MBakery-yrityksen toiminnassa ja viestinnässä. Vaikka asioita tehdään tosissaan, niitä ei tehdä ryppyotsaisesti.

Vuoden positiivisin raisiolainen: yrittäjä, kiinteistönvälittäjä ja kuntapoliitikko Ari Leinonen

Ari Leinonen on tehnyt väsymättä työtä kuntapolitiikan parissa 24 vuotta. Se jos mikä on saavutus, josta ei ilman positiivisuutta ja myönteistä asennetta selviä. Toimiessaan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Leinonen on seurannut aitiopaikalta muun muassa kuntatalouden haasteita, joiden käsittelyssä positiivinen asenne on auttanut eteenpäin ja vaikuttanut myönteisesti ongelmaratkaisuissa.

Kiinteistönvälittäjänä Leinonen on toiminut 36 vuotta ja positiivisella asenteella ja ammattitaidolla moni haasteellinen kodinvaihto saanut onnellisen lopputuloksen. Leinonen kuvailee itse itseään Raisiolaisittain positiiviseksi henkilöksi, joka omaa sopivan määrän positiivisuutta, mutta toivoo sitä kuitenkin lisää. Sekin on merkki kyltymättömästä myönteisyydestä.

Vuoden positiivisin naantalilainen: toimitusjohtaja Tiina Tunturi, Naantalin Musiikkijuhlat

Tiina Tunturi on vuosi toisensa jälkeen aina yhtä aurinkoinen, auttavainen ja innostunut Naantalin Musiikkijuhlista. Tunturin ammattitaito yhdistettynä laajaan verkostoon tuo joka kesä maailmanluokan taiteilijat Naantaliin yleisön iloksi ja nautinnoksi. Tuntuu siltä, ettei Tunturilla ole huonoja päiviä. Kiireenkin keskellä hän hymyilee iloisesti, vastailee puhelimeen, juoksee paikasta toiseen ja saa asiat menemään eteenpäin.

Positiivisella asenteellaan Tiina Tunturi tekee mahdottomasta mahdollista.

Vuoden positiivisin rymättyläläinen: Tuulamaria Kangaslampi

Rantakalliot ja vaihtuva merimaisema hurmasivat kuusi vuotta sitten Hämeestä Rymättylän Röölään muuttaneen Tuulamaria Kangaslammen. Vaikka Röölän loistavasta menneisyydestä ei ollut jäljellä kuin vanha mylly ja tyhjäksi jääneen sillitehtaan rakennukset, näki positiivinen Kangaslampi Röölän rapistuneenakin kiehtovana paikkana.

Pian Kangaslampi järjestikin jo Röölän perinteistä Silli ja Uussi Peruni -tapahtumaa. Myös Röölän peräkonttikirppikset ja Röölän muinaistulien yö ovat Tuulamarian organisoimia. Kangaslampi järjesti myös vanhan sillitehtaan tiloista Röölälle oman kylähuoneen, jossa hän pitää muun muassa suosittuja tarina-iltoja. Kangaslammen aktiivisuuden ansiosta Röölä sai myös 580-vuotishistoriikin kesällä 2018.

Positiivisella toiminnallaan Tuulamaria Kangaslampi on paitsi tehnyt saaristolaisunelmastaan totta niin myös murtanut saaristolaisten epäluulot.

Lisätietoja:
Pentti-Oskari Kangas, p. 0400 221 122
Anne-Marget Hellén, p. 050 559 0499

Mikko ”Peltsi” Peltola on Vuoden Positiivisin Suomalainen 2018

MIKKO ”PELTSI” PELTOLA ON VALITTU POSITIIVISMMAKSI SUOMALAISEKSI 2018

Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Mikko ”Peltsi” Peltolan, 44, Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2018. Valinta julkistetaan tänään Sokos Hotel Presidentissä järjestettävässä Positiivisuusviikon julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Mikko Peltsi Peltola

Raati totesi, että Mikko ”Peltsi” Peltolassa on äijämäisen hyvää periksiantamattomuutta sekä esimerkillistä pehmeyttä. Tämä suomalaisten ”Peltsinä” tuntema mediahenkilö, on aina oma itsensä ja juuri se on hänen positiivisuutensa ydin.

Uransa alussa tiskijukkien suomenmestaruuden voittaneen lupsakan musiikkimiehen tie vei Radiomafiaan, jonka aamutiimin toisena osapuolena hän nousi koko Suomen yhteiseksi Peltsiksi. Sadat tuhannet suomalaiset kuuntelivat häntä aina presidenttiä myöden. Monien arkipäivät alkoivat paremmin juuri Peltsin jutustelua kuunnellessa. Peltsi on pysynyt mediassa ja hänen työtään olemme saaneet seurata runsaasti. Oman itsensä Peltsi laittoi erityisesti likoon, kun pyöräilystä ja eräilystä kiinnostunut toimittaja päätyi lopulta juontamaan Erätulilla-ohjelmaa, jossa katsojat saivat nauttia Peltolan intohimosta luontoa kohtaan.

Siviilissä Peltsi on samanlainen rauhallinen ja hyväntahtoinen herrasmies kuin ruudussakin. Hän on perheenisä, joka osaa pitää työelämän ja yksityiselämän erillään. Jos Peltsi pitäisi kiteyttää yhteen sanaan, voisi se olla ”aito”. Hän on teeskentelemätön ja tinkimätön tavoitteiden saavuttaja, jonka esimerkkiä moni suomalainen voi hyvällä omallatunnolla noudattaa.

POSITIIVISIN YHTEISÖ PALKINTO ICEHEARTS -TOIMINNALLE

Positiivisin yhteisö tunnustus myönnettiin Icehearts –toiminnalle, joka ottaa mukaan toimintaan juuri ne lapset jotka ovat vaarassa jäädä jalkoihin nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Iceharts on joukkuetoimintaa, jossa lapsille ja nuorille ollaan läsnä. Toiminta perustuu arvomaailmaan, joka antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden ja tukee lapsen kasvua itseensä luottavaksi sekä toiset huomioonottavaksi joukkueen jäseneksi.

Raati halusi myöntää tämän Positiivisin yhteisö palkinnon pitkäjänteiselle toiminnalle, jossa mukana olevien aikuisten jokapäiväinen asenne on toiminnan tärkein työkalu.

VALINNAN TAUSTAA

Palkinto on jaettu vuodesta 1993, joten tänä vuonna kunniamaininta jaetaan jo 26. kerran. Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry yhteistyössä valitsevat vuosittain Vuoden Positiivisimman Suomalaisen. Valinnan tarkoituksena on korostaa positiivisuuden merkitystä voimavarana alati muuttuvassa maailmassa ja tuoda esiin sitä, että positiivisella asenteella voi saavuttaa tavoitteensa ja selvitä vastoinkäymisistä. Idean isä on yrittäjä ja Positiivareiden perustaja Juhani Töytäri. Positiivisuuden elämäntyöpalkinto jaetaan satunnaisesti.

VUOSIEN VARRELLA PALKITUT

2017 Saara Aalto, 2016 Kaj Kunnas, vuoden positiivisin ilmiö Disco K-50,2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena. Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, Hannes Hynönen ja Minna Tervamäki.

VALINNAN KRITEERIT

hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta
hänen saavutuksensa ovat merkittäviä
hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen
hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa
hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin

LISÄTIETOJA JA MEDIAMATERIAALIT:
http://vps.positiivarit.fi

HAASTATTELUPYYNNÖT:
Riikka Töytäri
riikka@thisway.fi
040 5821949
Asenne Ratkaisee. Aina.
Positiivarit vuodesta 1982.

Vuoden 2017 julkistustapahtuma

Vuoden Positiivisin Suomalainen 2017 julkistettiin 21.9.2017 Original Sokos Hotel Vaakunassa järjestetyssä julkistustapahtumassa.

Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi valittiin Saara Aalto ja Positiivisuuden elämäntyöpalkinto myönnettiin balettitanssija Minna Tervamäelle.

Saara Aallon valinnan jälkeiset tunnelmat:

Minna Tervamäen terveiset:

Kuvia tapahtumasta:

Saara Aalto, tapahtuman juontaja Riitta Saarikangas sekä Kaj Kunnas

Tapahtumasta kuvattiin myös Facebook Live video jonka voit katsoa täällä.

Saara Aalto on Vuoden Positiivisin Suomalainen 2017

Kaj Kunnas & Saara Aalto

LAULAJA SAARA AALTO ON VALITTU VUODEN POSITIIVISIMMAKSI SUOMALAISEKSI 2017

Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Saara Aallon, 30, Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2017. Valinta julkistettiin tänään Sokos Hotel Vaakunan Kaarre-tilausravintolassa, Helsingissä. Palkinnon seuraajalleen jakoi Kaj Kunnas (Vuoden Positiivisin Suomalainen 2016).

Raati vaikuttui Aallon valoisasta persoonasta, sitkeydestä ja rohkeudesta kulkea omaa tietään kohti unelmiaan. Raati nosti esiin valinnassaan erityisesti sen, kuinka Saara Aalto on tehnyt päämäärätietoisesti ja pitkäjänteisesti töitä haasteellisella alalla, jolla menestyminen on vaikeaa.

Saara Aalto on suomalainen laulaja, joka on luonut uraansa jo yli kymmenen vuoden ajan. Suomalaisille Aalto tuli tutuksi televisiokameroiden välityksellä vuonna 2007, jolloin hän osallistui Talent -laulukilpailuun. Tämän jälkeen Aallon ääntä saatiin kuulla myös muissa kilpailuissa, kuten Euroviisukarsinnoissa (2011), The Voice of Finlandissa (2012), sekä Uuden Musiikin kilpailussa (2016). Kansainvälisesti Aallon persoona ja ääni sai huomiota viime vuonna, jolloin hän osallistui Iso-Britannian X-Factoriin sijoittuen upeasti kisan toiseksi. Aalto on levyttänyt sekä suomeksi että kiinaksi ja uransa aikana hän on esiintynyt ahkerasti suurillakin areenoilla.

Saara Aalto on osoittanut erityistä tahdonvoimaa ja sisua tavoitteidensa saavuttamisessa ja toimii esimerkkinä muille suomalaisille siitä, kuinka omien haaveidensa eteen voi ja pitää tehdä töitä.

POSITIIVISUUDEN ELÄMÄNTYÖPALKINTO BALETTITANSSIJA MINNA TERVAMÄELLE

Positiivisuuden elämäntyöpalkinto 2017 myönnetään balettitanssija Minna Tervamäelle, 49. Mittavan uran tehnyt Tervamäki on toiminut Suomen Kansallisbaletin tähtitanssijana ja esiintynyt baletin arvostetuimmissa päärooleissa. Koreografinakin toimiva Tervamäki on esiintynyt Suomen lisäksi lukuisissa rooleissa myös Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Upean tanssiuran tehnyt Tervamäki eläköityi Kansallisbaletin tähtitanssijan paikalta vuonna 2012, jonka jälkeen hän on tehnyt koreografioita, opettaa tanssia ja luennoi yrityksissä. Tervamäki jatkaa tanssimista edelleen valikoiduissa esityksissä.

Raati valitsi Minna Tervamäen elämäntyöpalkinnon saajaksi, sillä hän on uransa aikana osoittanut erityistä tahdonlujuutta ja myönteistä asennetta. Raati nosti esiin, että uralla, jonka työvälineenä on oma keho ja huipulle pääsee vain harva, vaaditaan erityisen vankkaa uskoa omaan itseensä ja positiivista luonteenlaatua. Tervamäki on osoittanut, että myönteisen asenteen voimalla tähdetkin ovat saavutettavissa.

VALINNAN TAUSTAA

Palkinto on jaettu vuodesta 1993, joten tänä vuonna kunniamaininta jaetaan jo 25. kerran! Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry yhteistyössä valitsevat vuosittain Vuoden Positiivisimman Suomalaisen. Valinnan tarkoituksena on korostaa positiivisuuden merkitystä voimavarana alati muuttuvassa maailmassa ja tuoda esiin sitä, että positiivisella asenteella voi saavuttaa tavoitteensa ja selvitä vastoinkäymisistä. Idean isä on yrittäjä ja Positiivareiden perustaja Juhani Töytäri.

Positiivisuuden elämäntyöpalkinto jaetaan satunnaisesti.

VUOSIEN VARRELLA PALKITUT

2016 Kaj Kunnas, vuoden positiivisin ilmiö Disco K-50, 2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena.

Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Hannes Hynönen, Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, sekä Hannes Hynönen.

VALINNAN KRITEERIT

hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta
hänen saavutuksensa ovat merkittäviä
hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen
hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa
hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin

Lisätietoja:

Kiti Friman, Positiivarit Oy, 050-4338325, kiti.friman@positiivarit.fi

Haastattelupyynnöt:

Saara Aalto: meri@saaraaalto.com
Minna Tervamäki: kiti.friman@positiivarit.fi

Ketkä ovat Positiivisimpia ympäri Suomen

Nuorkauppakamarit ovat palkinneet Vuoden Positiivisimpia ympäri Suomen. Katso ketkä ovat ansainneet tunnustusta.

Videot vuoden 2016 julkistustapahtumasta

Vuoden Positiivisin Suomalainen sekä Positiivisin ilmiö palkittiin torstaina 8.9.2016. Katso alta palkittujen mietteet heti palkinnon saannin jälkeen.

Vuoden Positiivisin Suomalainen 2016 – Kaj Kunnas

Vuoden Positiivisin Ilmiö 2016 – Disco K-50

Kaj Kunnas on Vuoden Positiivisin Suomalainen 2016

Positiivareiden ja Suomen Nuorkauppakamareiden raati on valinnut Kaj Kunnaksen, 53, Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2016. Valinta julkistettiin tänään hotelli Vaakunan Kaarre-tilausravintolassa, Helsingissä. Palkinnon jakoi Pekka Hyysalo (Vuoden Positiivisin Suomalainen 2014).

Raati vaikuttui niin Kunnaksen valoisasta persoonasta kuin hänen kyvystään säilyttää positiivisuutensa rankan vastoinkäymisenkin aikana. Viime toukokuussa Kunnas sai kotonaan aivoinfarktin, josta hän selvisi ensiapuun oma-aloitteisuudella ja naapurien avulla. Tilanteessa olisi ollut helppo vaipua epätoivoon ja hiljaisuuteen. Vaikenemisen sijasta Kunnas kertoi julkisuudessa tarinansa ja toi esiin ikävän tapahtuman hyviä puolia: hän kiitti julkista terveydenhuoltoa nopeasta ja laadukkaasta toiminnasta ja totesi, että nyt hänellä on myös enemmän aikaa läheisilleen. Samalla hän päätti tehdä kaikkensa voidakseen palata takaisin työelämään ja hän onkin kuntoutunut lupaavasti.

Kunnas on toiminut Yleisradion urheilutoimittajana vuodesta 1989 ja hänen positiivinen olemuksensa on tullut suomalaisille urheilunystäville tutuksi monessa eri yhteydessä.

Kaj Kunnas on osoittanut todellista tahdonvoimaa parantumisensa tiellä ja sisua elämänsä käännekohdissa. Hän luo innostusta ympärillään oleviin ihmisiin ja muistuttaa muita siitä, että asenne ratkaisee aina. Raati valitsi Kaj Kunnaksen Vuoden Positiivisimmaksi Suomalaiseksi 2016, sillä hän on loistava esimerkki myönteisen elämänasenteen voimasta.

VUODEN POSITIIVISIN ILMIÖ 2016: Disco K-50

Vuoden positiivisin ilmiö 2016 on helsinkiläinen Disco K-50. Kyseessä on kerran kuukaudessa Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla järjestettävä disko, jonka alaikäraja on 50 vuotta. Helmikuussa 10-vuotispäiviään viettänyt tapahtuma kerää peilipallon alle yli tuhat hauskanpitäjää myös muualta Suomesta, sekä ulkomailta. Kaikilta tarkastetaan ovella henkilöllisyystodistus.

Raati valitsi Disco K-50:n Vuoden positiivisimmaksi ilmiöksi 2016, sillä se ilmentää positiivisuutta ja iloa, siinä yhdistyvät arvokkaat asiat ja ainutlaatuinen idea. Yli 50-vuotiaita arvostava trendi on käynnistynyt laajalti ja Disco K-50:n merkitys ilmiön alullepanijana on merkittävä. Poikkeuksellisen konseptin takana on mainostoimistoyrittäjä Lilu Nissinen-Turja, 67. Hänet palkittiin viime talvena myös Kanta-Helsingin vuoden mikroyrittäjänä.

Disco K-50 on saanut seuraajia ympäri maan, sisardiscon Tukholmaan ja Nissinen-Turja on jo tänä syksynä vastaamassa kasvavaan kysyntään myös Helsingin ulkopuolella. Tapahtuman suosio osoittaa, että yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä on potentiaalia moneen. Ilmiöstä on raportoitu Japanin mediaa myöten.

26. VALTAKUNNALLINEN POSITIIVISUUSVIIKKO

Positiivisuusviikkoa vietetään vuosittain viikolla 36. Viikon tavoite on lisätä myönteisyyttä ihmisten arkipäivässä. Jokainen, joka käytöksellään, asenteellaan, sanoillaan ja energisyydellään luo positiivista ilmapiiriä ympärilleen, parantaa kaikkien elämänlaatua. Annetaan myönteisen asenteen ratkaista – edes yhden viikon ajan vuodessa. Positiivisuusviikkoa on vietetty vuodesta 1991.

VALINNAN TAUSTAA

Positiivarit Oy ja Suomen Nuorkauppakamarit ry yhteistyössä valitsevat vuosittain Vuoden Positiivisimman Suomalaisen. Valinnan tarkoituksena on korostaa positiivisuuden merkitystä voimavarana alati muuttuvassa maailmassa ja tuoda esiin sitä, että positiivisella asenteella voi saavuttaa tavoitteensa ja selvitä vastoinkäymisistä. Palkinto on jaettu vuodesta 1993. Idean isä on yrittäjä ja luennoitsija Juhani Töytäri.

VUOSIEN VARRELLA PALKITUT

2015 Robin Packalén, 2014 Pekka Hyysalo, 2013 Elastinen, 2012 Minna Kauppi, 2011 Antero Mertaranta, 2010 Toni Nieminen, 2009 Alexander Stubb, 2008 Wilson Kirwa, 2007 Teemu Selänne, 2006 Kiira Korpi, 2005 Piispa Eero Huovinen, 2004 Pikku G, 2003 Mikko Kuustonen, 2002 Pirjo Kauppinen, 2001 Veikka Gustafsson, 2000 Vesa Keskinen, 1999 Marco Bjurström, 1998 Satu Silvo, 1997 Jari Sillanpää, 1996 Olli Valtonen, 1995 Mika Halvari, 1994 Valentin Kononen, 1993 Katri Helena.

Elämäntyöpalkinnon ovat saaneet: Hannes Hynönen, Aira Samulin, Elisabeth Rehn, Ilkka ”Danny” Lipsanen, Mauri Kunnas, Esa Saarinen, sekä Hannes Hynönen.

VALINNAN KRITEERIT

hän on osoittanut todellista tahdonvoimaa, sisua ja ahkeruutta
hänen saavutuksensa ovat merkittäviä
hän auttaa myös muita onnistumaan, on innostunut ja palveluhenkinen
hän on pitkäjänteinen tekijä, joka on aina uskonut asiaansa
hän on oman tiensä kulkija, joka on ryhtynyt sanoista tekoihin

Kuvat medialle

Lisätietoja:

Kiti Friman
Positiivarit Oy
050-4338325
kiti.friman@positiivarit.fi