Positiivisin Oululainen 2011
Ilpo Sulkala on
50-vuotias oululainen ravintoloitsija- festarijärjestäjä, joka on ollut
mukana musiikkibisneksessä vuosikaudet innostuen alasta jo
nuoruusvuosinaan. Sulkala on yksi rokkiklubi...
Lue lisää »
Positiivisin Kotkalainen 2011
Tämän vuoden
Positiivisin kotkalainen on ansaitusti muusikko Esa Ylönen . Hän
on vuonna 1995 valmistunut pianistiksi Sibelius-Akatemian esittävän
säveltaiteen koulutusohjelmasta. Valmistumisen...
Lue lisää »
Vuoden Positiivisin Suomalainen 2011 Antero Mertaranta
Antero Mertaranta on Vuoden Positiivisin Suomalainen 2011 Vuoden Positiivisin suomalainen julkaistiin torstaina 8.9.2011 Lahden Fellmanniassa järjestetyssä Positiivisuusviikon seminaarissa. Po...
Lue lisää »
Hämeenlinnan Vuoden Positiivisin 2009
Prabhakaran Ranjithkumar
Iloinen Prabhakaran Ranjithkumar, tuttavallisemmin Ranji, pokkasi keskiviikon iltatorilla vuoden positiivisimman hämeenlinnalaisen diplomin. Tänäkin vuonna raati teki yleisöäänten perusteella lopullisen valinnan, joka osui tällä kertaa eniten ehdotettuun henkilöön.
– Tällainen kunniamaininta tuntuu oikein hyvältä. Se auttaa eteenpäin, on ikään kuin ponnahduslauta, onnellinen Ranji hymyili saatuaan tiedon valinnastaan.
Vaikka hyviä ehdokkaita tunnustuksen saajaksi olisi varmasti useita, Ranjin ei voi väittää olevan väärä henkilö sen kohteeksi. Hän joutuu tekemisiin sairauksien ja ehkä epäoikeudenmukaiseltakin tuntuvien ihmiskohtaloiden kanssa päivittäin niin työssään kuin lähipiirissään, mutta jaksaa silti pitää yllä positiivista ajattelua, olla ystävällinen ja hymyillä.
– Se on auttanut minua elämässä. Kun on vaikeuksia, pitää olla ekstrapositiivinen ja vahva, että niistä selviää. Jokaisen kannattaa kokeilla sitä, se ei ole vaikeaa. Ongelmat eivät selviä märehtimällä.
Lähihoitaja
Lähihoitajana työskentelevän Ranjin mukaan positiivinen ajattelu on myös suunta elämälle. Jos on aina negatiivinen, elämäkin alkaa automaattisesti valua huonompaan suuntaan.
– Jokainen voi itse päättää, mitä haluaa ja miten asioihin suhtautuu. Suomalaisten pitäisi kehua toisiaan paljon useammin, pienikin sana voi pelastaa päivän. Mutta sen on tultava sydämestä ja oltava rehellistä, ei mitään teeskentelyä.
Joskus myös Ranjilla tulee ihmisten kanssa erimielisyyksiä, mutta riitelemään hän ei ikinä haluasi lähteä. Puolisoiden eripuraan hänellä on oiva lääke.
– Jos kotona tulee ristiriitoja ja uhkaa puhjeta kiista, kannattaa alkaa imuroimaan. Silloin ei kuule mitään ja on ihan turha huutaa. Puolen tunnin päästä voi sitten keskustella asiasta, kun molemmat ovat rauhoittuneet. Kodistakin tulee siisti.
Auttamiseen
kasvanut
Ranji kaivaa positiivisuutensa juuret kotimaastaan Intiasta, missä ihmiset kasvavat suurissa yhdyskunnissa, toinen toistaan auttaen.
– Tuntemattomillekin morjenstelu ja kaikille puhuminen on siellä arkea. Muistan, että olen pienestä lähtien auttanut muita, ihan niin kuin autan nytkin. Olen huomannut, että olemassaoloni ja iloisuuteni on auttanut ihmisiä paljon.
Kun Ranji reilu seitsemän vuotta sitten tuli Suomeen, hän törmäsi täysin uuteen ja erilaiseen kulttuuriin ja kieleen. Hän ymmärsi nopeasti, että eteenpäin pääsee vain olemalla ulospäin suuntautunut ja rohkea.
– Juttelen ennakkoluulottomasti kaikille. On tärkeää solmia sosiaalista verkostoa ja saada hyviä ystäviä. Maahanmuuttajien on pikkuhiljaa opeteltava myös kieltä. Ja työnteko, se on kaiken a ja o, ei saa laiskotella.
"Suomalaiset
rehellisiä"
Ranji on omien sanojensa mukaan otettu avoimesti vastaan jäyhässä Suomessa. Hän kehuu suomalaisia rehellisiksi ihmisiksi.
– Jos ei onnistu täällä, niin missä sitten? Haluan todella kiittää kaikkia hämeenlinnalaisia, jotka ovat uskoneet ja luottaneet minuun.
Suuren merkin tästä luottamuksesta kaupunkilaiset antoivat viime kunnallisvaaleissa, joista Ranji pääsi valtuustoon.
– Nyt tahdon lunastaa lupauksia valtuustossa. Teen ainakin kaikkeni, ettei hoitohenkilökuntaa lomautettaisi.
Ranji on tullut monille tutuksi Voutilakeskuksen hoitajana, joka on herätellyt vapaaehtoisia ulkoiluttamaan vanhuksia. Nyt takana on jo kahdeksan ulkoilutempausta.
– Lähes sata vanhusta on niiden ansiosta päässyt ulos. Jatkossa toimintaa pyritään kehittämään entisestään. Ilman kolmatta sektoria emme enää pärjää.
Vuoden positiivisimman hämeenlinnalaisen valintaraadissa istuivat Ari Räsänen Kehittämiskeskus oy Hämeestä, Esa Virtanen ja Jarkko Kurvinen Hämeenlinnan nuorkauppakamarista, Reetta Tolonen-Salo OPKK:sta, Anne-Maria Inkala Domus Printistä ja Lea Karmala Hämeenlinnan kaupunkiuutisista. Kunniamaininnan positiivisuudesta he antoivat Raimo Leppäselle.
Positiiviset
perustelut
Prabhakaran Ranjithkumar
- Puhuu valtuustossakin myös positiivisista asioista.
- Sympaattinen kaikkia kohtaan, Intian lahja meille.
- Hymyilee aina.
- Tekee hyvää työtä vanhusten hyväksi.
- Avoin ja sydämellinen ihminen, joka tulee toimeen kaikkien kanssa.
- Aina hyväntuulinen, hyvä esimerkki muille.
- Hyvä ystävä.
- Auttavainen ja kohtelias.
- Tekee sen, minkä on luvannut.
- Jakaa iloa ja positiivisuutta ympärilleen.
- Palvelualtis, huomaavainen ja vanhusläheinen.
- Se on vaan niin myönteinen.
Raimo Leppänen
- Mies, jolla on uskomattoman positiivinen, muihinkin tarttuva elämänasenne.
- Haluaa hyvää muille ihmisille.
- Aloitti keräyksen Koivikko-kodin kipupumpun hyväksi.
- Hymy irtoaa päivittäin.