Vuoden Positiivisin Suomalainen 2007
Teemu Selänne
Kaiken takana on nainen
Teemu Selänne kertoo saaneensa positiivisen ajattelumallin äidiltään. Oikea elämänasenne on kantanut pitkälle.
Teksti: Sanna WänskäIhminen, joka hymyilee, on onnellinen ja nauttii elämästään. Näin uskoo onnenkerjäläiseksi itsensä nimeävä vuoden positiivisin suomalainen, jääkiekkoilija Teemu Selänne. On helppo ymmärtää raadin valintaa, kun katselee aurinkoista tähtipelaajaa, joka istuu rento pilke silmäkulmassa veneensä nahkapenkillä. Hän katsoo silmiin ja hymyilee – hymyilee paljon. Hän on läsnä.
Tänä vuonna joukkueensa Anaheimin kanssa Stanley Cupin voittanut Selänne kertoo saaneensa parhaimmat oppinsa vanhemmiltaan. Isältä on tullut kuri, periaatteet ja asenne työhön. Äiti on puolestaan edustanut pehmeitä arvoja, toimeliaisuutta ja positiivisuutta. Kodista saatujen oppien lisäksi jääkiekkoilijan menestyksen perustana on kova puurtaminen ja valtava intohimo. Intohimosta Selänne puhuu mielellään.
- Väkisin tekemisestä ei synny muuta kuin negatiivisia tunteita. Uskon, että kun tekee töitä intohimoisesti ja ahkerasti, ei onnistumisella ole rajoja.
Selänne tietää, että intohimo ei ole itsestään selvyys. Tähtipelaajan liekki oli muutamia vuosia sitten pitkään kadoksissa polvivamman vuoksi ja työstä oli vaikea nauttia ilman tavanomaista tehokkuutta. Uran varrelta löytyy muitakin vastoinkäymisiä. Yksi elämän käännekohdista tapahtui vuonna 1989, joilloin nuoren, lupaavan kiekkoilijan jalka meni poikki. Ura oli edennyt vauhdilla. Selänne oli jo 17-vuotiaana miesten maajoukkueessa. Loukkaantumisen jälkeen ihmiset alkoivat yhtäkkiä kysellä, tuleeko hänestä enää pelaajaa. Loukkaantuminen kolautti nuorukaista ja auttoi ymmärtämään, että ura voi loppua kertaheitolla. - Se oli nuorelle kaverille kova paikka ja opetti arvostamaan terveitä päiviä. Tuona aikana kasvoin henkisesti aivan valtavasti ja sen jälkeen kaikki on ollut helpompaa. Joskus juuri ne ikävät asiat ovat elämässä ratkaisevia.
Tulevaisuus on vielä salaisuusSelänteelle omaleimaisinta on ehkä se, että mies tuntuu menestyvän minne ikinä meneekin ja päätyy usein tiiminsä veturiksi. Selänne pohtii, että joillakin vain on luontainen kyky saada ihmiset syttymään.
- Ehkä minä olen sellainen tyyppi, mutta en ole yrittänyt sitä tarkoituksella. Pelikaverina olen helppo ja selkeä. Pyrin antamaan hyvän esimerkin ja neuvomaan nuorempia, mutta mitään erityistä reseptiä minulla ei ole joukkueen tsemppaamiseen.
Hän myöntää olevansa myös vaativa pelikaveri. Rehellinen psyykkaaminen kovinkin sanoin voi saada toiset pääsemään sellaiselle tasolle, johon he itse eivät olisi uskoneet nousevansa. Selänne muistuttaa, että joukkue on juuri niin kova kuin sen heikoin lenkki.
Spekulointi Selänteen seuraavasta siirrosta on pyörinyt kiekkoväen huulilla Stanley Cupin voitosta lähtien. Netissä ja työpaikkojen kahvihuoneissa on lyöty villejäkin vetoja tähden tulevaisuudesta. Ripustaako mies hanskansa naulaan ja lopettaako huipulla vai nähdäänkö hänet vielä kiekkokaukaloissa? Selänne itse tyytyy virnuilemaan kysymykselle eikä suostu antamaan pienintäkään vinkkiä. Toistaiseksi hän nauttii elämästä ja imee energiaa perheestä, jolla on ollut tärkeä rooli menestyksen siivittäjänä.
Selänteen aika on pelikauden ulkopuolellakin kortilla ja seuraava edustustilaisuus kutsuu jo. Mutta vielä on kysyttävä erästä tärkeää asiaa. Kuka onkaan vuoden positiivisimman suomalaisen voimahahmo?
Selänne miettii pitkään.
- Oma perhe on tärkeä, mutta sanoisin, että vanhemmat. He ovat luoneet minulle mahdollisuuden tehdä, mitä haluan ja opettaneet, että muita on kohdeltava niin kuin itseään haluaa kohdeltavan. Se ajattelumalli on vienyt pitkälle.
